tag:blogger.com,1999:blog-1285013792463713670.post1925311816731176315..comments2014-02-24T15:17:24.685+02:00Comments on Jaana Huhta kirjoitti:: Kännyäddiktit komeroituvat ja analogiavanhemmat motkottavat: "kaikkidataa vaan"jaanahuhtakirjoittihttp://www.blogger.com/profile/17221472354959124362noreply@blogger.comBlogger4125tag:blogger.com,1999:blog-1285013792463713670.post-57848994336604078032014-02-24T15:17:24.685+02:002014-02-24T15:17:24.685+02:00Jotenkin ajattelen dataamista parempana vaihtoehto...Jotenkin ajattelen dataamista parempana vaihtoehtona kuin television katselua. Mutta mun on pakko myöntää, että arjessa jatkuva tekemisen ohjeistaminen muuhun puuhaan kuin pelaamiseen on aika haastavaa, sillä koukkuelementtejä ja mukavuusasteita on tarjolla sen verran tanakammin laitteissa. Toki tätä tehdään, mutta analogi minussa sanoo, että sen tulokset eivät ole ehkä parhaat mahdolliset. Lisäksi ajattelen niin, että ei koko ajan voi olla järjestettyä ohjelmaa, eikä vanhemman tarvitsisi olla jatkuva seremoniamestari. Toisaalta uusi ja tosi mukava kokemus on television katsominen yhdessä. Tämän kautinen Putous on ollut iso juttu - koska minä en ole katsonut vuosiin mitään suorana töllöstä :Djaanahuhtakirjoittihttps://www.blogger.com/profile/17221472354959124362noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-1285013792463713670.post-45331457112710698462014-02-24T13:14:51.653+02:002014-02-24T13:14:51.653+02:00Analoginen ja digitaalinen inspiroivat usein myös ...<br />Analoginen ja digitaalinen inspiroivat usein myös toisiaan. Meillä (9- ja 6-vuotiaat pojat) hyvän pelin jälkeen leikitään se legoilla, tai legoilla tehdään padin kanssa videoita. Mutta eivät nämä toteudu ilman vanhemman ohjaamista ja rajoja. Leikki alkaa kun peliaika päättyy ja videoita tehdään, jos äiti vähän kyselee ja inspiroi keksimään tarinaa. Meillä lapset pelaavat kyllä kahdeksankin tuntia putkeen, jos ei rajoiteta mitenkään. Kokeiltu on! Jollain tavalla mun mielestä elämisen ja olemisen monipuolisuuden ymmärtäminen olisi erityisen tärkeää digimaailmassa. Se, että kun käy jossain, saa erilaisia kokemuksia kuin wikipediasta lukemalla. Tai se, että liikkuminen ulkona ja muuten tuo myös hyvän tunteen jatkuvan paikallaan istumisen rinnalle. <br /><br />Kyllä mä muistan analogisesta lapsuudestani 80-luvulla, että välillä oli tylsää ja vanhempien piti ehdotella mitä tehtäisiin. Sitten kohta itse keksittiin parempi leikki. Ja suoraan sanottuna tv:n äärellä tuli varhaisteininä vietettyä ilta jos toinenkin passiivisena laatikkoa tuijottaen. Ei ole sitä sarjaa, jota ei oltaisi katsottu kun ystävien kanssa aletaan "muistatko sä Alf:in"-kierros...Alf:in joo, SITÄKIN mä katsoin, miten mä ehdin! Pauliina Venhohttps://www.blogger.com/profile/13254289652994402650noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-1285013792463713670.post-57891066842952351372014-02-23T09:43:59.013+02:002014-02-23T09:43:59.013+02:00Toki teineille voi olla kovana ja asettaa omavalta...Toki teineille voi olla kovana ja asettaa omavaltaisesti rajoja. Näin minullekin ovat muutaman parivuotiaiden vanhemmat neuvoneet. Odotan vain aikaa, kun omansa kasvavat... <br /><br />Nuorison vanhemmat ovat täysin eri roolissa. Pelien lisäksi netissä ovat kaverit: elämä. Eihän kavereiden kanssa olemista rajoitettu meidänkään nuoruudessa. Jos vanhemmat yrittivät, siitä tuli kapina.<br /><br />En siis ole itse rajoittanut, mutta olen ottenut taktiikakseni seurata, kysellä, olla kiinnostunut, osallistua itsekin. Lapsille/nuorille täytyy oikeasti keksiä jotakin hyvin mielenkiintoista tekemistä, mikä voittaa dataamisen. Onneksi se vielä tänä talvena oli luistelu. No, nyt meni ne jäätkin...<br />jaanahuhtakirjoittihttps://www.blogger.com/profile/17221472354959124362noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-1285013792463713670.post-9588158938433941222014-02-22T23:25:55.958+02:002014-02-22T23:25:55.958+02:00Tässä pelästytti eniten tuo: "Me leikittiin j...Tässä pelästytti eniten tuo: "Me leikittiin jo." Hirmu surullista.<br />Koulun vanhempainyhdistyksessä vuosia sitten toivoimme vanhempainiltaan teemaluentoa netistä lasten maailmassa. Saimme fiksun asiantuntijan, josta jäi mieleen ainakin piirroskuva vesilasista ja lapsesta suihkun alla.<br />Asiantuntija havainnollisti: Kun lapsella on jano, hän menee ja juo lasin vettä tai kaksi. Hän osaa luontaisesti säätää janon sammuttavan vesimäärän. Kun taas lapsi menee nettiin, hän ei osaa säädellä. Hän saattaa 'vääntää hanan täysille' ja jäädä sen tulvan alle - ts. saada ihan liikaa, ihan liian varhain.<br />Kehotti asettamaan lapsen tietokoneen keittiöön tai olohuoneeseen, jotta vanhemmat edes puolella silmällä osallistuisivat lapsen nettipuuhiin.<br />Puhe oli 3.-5. luokkalaisista, vaikka eihän tuo omaan huoneeseen koneen kanssa linnoittautuminen niin ihanteelliselta perhe-elämältä vanhempienkaan lasten kohdalla vaikuta.<br />Vaula Norrenahttp://www.vaulanorrena.comnoreply@blogger.com